etusivu  x  toiminta  x  islanninhevonen  x  yhteys

Tervetuloa Virtuaalisen Islanninhevosyhdistyksen sivuille!

Islanninhevonen rotuna

Islanninhevosia suositellaan useasti ensimmäiseksi hevoseksi niiden vankan luonteen ja pitkä ikäisyyden vuoksi, mutta onko Islanninhevosella loppujen lopuksi huonojakin puolia? On, vakavin niistä saattaa olla monelle omistajalle päänvaivaa tuottava kesäihottuma, sekä mahdolliset kinnerpatit ja puhkuri ovat myös surullisen kuuluisia issikoiden parissa.

Rodun juuret vievät kauas ajassa taaksepäin, aina viikinkien ajoille asti, jolloin ponit päätyivät saarelleen. Siten niistä kehittyi muuttumaton rotu, eristyksissä muista hevosroduista ja muusta maailmasta. Monet väittävät että tämä ponirotu on ainoa puhdas jäännös vanhasta hevosrodusta joka tunnettiin nimellä Equus Scandinavius.

Islanninhevoset ovat jo kauan korvanneet autoja sekä toimineet kantojuhtina kotimaassaan. Rotu on myös toiminut / ja toimii edelleen apuvälineenä lampaiden paimennuksessa. Ne elävät laumoissa laiduntaen vapaana omalla saarellaan. Islanninhevoset ovat tunnettuja mahdollisesta viidestä askellajistaan, kolmen perusaskellajin lisäksi ne taitavat mahdollisesti töltin kuin passinkin. Hevoset luokitellaan suuripiirteisesti viisikäyntisiin ja nelikäyntisiin. Myös kolmekäyntisiä Islanninhevosia syntyy, tosin ne ovat hyvin, hyvin epätoivottuja jalostusta ajatellen.

Tiesitkö? Että kerran kun Islanninhevonen on jättänyt kotisaarensa (Islannin) se ei enää saa palata, näin vältetään sairauksia ja rodun mahdollista muuttumista. Myöskään ulkomaailmassa kasvatettua hevosta ei saa viedä maihin Islantiin.

Rotumääritelmä

Islanninhevosen rakennetta on jo pitkälti yritetty jalostaa mahdollisimman atleettiseksi ja kevyeksi. Rakenteeltaan hevosen kuuluisi olla askellajiratsastukseen sopivia ja ryhdikkäitä Tosin kevyt rakenne kostautuu osittain baanalla, liian kevyt takapää saattaa aiheuttaa varsin etupainoista tölttiä.
   Pään kuuluisi olla mahdollisimman hienopiirteinen, jalo ja elinvoimainen. Silmien katse kuuluu arvattavasti olla eloisa sekä paikalla oleva. Kaulan täytyy olla pitkälti ylöskiinnittynyt sekä erottua selvästi rungosta. Myös sanoilla notkea, ryhdikäs, pitkä ka kaunismuotoinen kuvataan issikan kaulaa. Pitkä ja kookas säkä on haluttava kuin pitkä ja viisto lapa.

Islanninhevosen ylälinjan kuuluisi olla vahva ja joustava, toivottavana olisi leveyttä ja lihaksikkuutta aina selästä lautaseen asti. Lautasten täytyisi olla pitkät, kaltevat, tasapuolisesti lihaksikkaat ja ainoastaan hiukan taakse kapenevat. Islanninhevosen reidet ovat pitkät ja lihaksikkaat.

Sopusuhtaisuus on tärkeä ja olennainen asia hevosen rakenteessa, huomattavaa epäsopusuhtaisuutta esiintyy useasti alle 6-vuotiaiden islanninhevosten rakenteessa. Etu-, keski- ja takaosan tulee olla yhtä massiiviset, epätasapainoisuudet eivät vakuuta – mahdollisella lihasmassan kasvattamisella tasapainoisesti asian voi korjata.. Runko on sylinterimäinen ja säkäkorkeuden on oltava suurempi kuin lautaskorkeuden. Jouhet ovat runsaat ja paksut. Jalat ovat pitkät ja loitolla toisistaan.

Mitä jalkoihin tulee? Jänteiden kuuluu olla vahvat ja kestävät, sekä niiden tulee aina erottua sääriluusta selkeästi. Liikkeiden tulee olla suorat niin edestä kuin takaakin päin katsottuna, lievää hajavarpaisuutta sallitaan takajaloissa. Islanninhevosen jalkojen tulee olla kuivat sekä liikkeet eivät saa olla ahtaat. Kavioiden materiaali tulee olla vahvaa, paksua ja tasaista. Säteen kuuluu olla suuri ja kavion kannat vahvat.

Monia viitteitä tekstistä on lainattu Vippoksen rotumääritelmästä.

copyrights

© Virtuaalinen Islanninhevosyhdistys 2006 - 2007, luvaton kopioiminen on Suomen tekijänoikeuslajin nojalla kielletty (ulkoasun on tehnyt Sara W, sivuston tekstit ovat Watun ja Sara W:n käsialaa)